Ehkä sitä pitää oikeasti ruveta uskomaan että nyt olisi vihdoin meidän vuoro. Viimeisen parin päivän aikana on tuntunut pientä kutittelua vatsassa, ja olen nyt vakuuttunut sen olevan Pötkylä. Lauantai-aamuna en jaksanut nousta heti sängystä, vaan makoilin sängyllä ja ajattelin vihdoin tehdä niitä lantionpohjalihasten harjoituksia, joita kai pitäisi tehdä päivittäin. Heti sen jälkeen tuntui siltä että vatsassani oltaisiin kutiteltu kalanhännällä :) Olin niin täpinöissä että herätin miehenikin.

Viikonlopun aikana tunsin kutittelua useaan otteeseen, ja tänä aamunakin on ollut jotain liikehdintää. Se on vielä niin uutta ja ihmeellistä, että naama on kuin Hangon keksi joka kerta kun tunnen jotain. Appivanhemmat olivat kylässä viikonlopun, he jaksoivat ihastella ultrakuviamme ja olivat innoissaan kun saivat kuunnella Pötkylän sydänääniä dopplerilla.

Olen miettinyt mitä tekisin blogilleni, en oikein osaa lopettaakaan vielä. Olen miettinyt uutta nimeä, hyviä ehdotuksia otetaan vastaan :) 

t. (ex-) Haikaranpelätin 16+4

ps. Harjoitussupistuksia on tullut kerran-pari päivässä. Olen joka tapauksessa menossa perjantaina lääkäriin, niin kysyn sitten asiasta.