Olimme tänään ihan standardikäynnillä kätilöni luona, ja päivään sisältyi hyviä ja huonoja uutisia. 

Hyvät uutiset saatiin, kun kerroin synnytykseen liittyvästä huolestani (jos minut annetaan mennä 2 viikkoa yli ajan, ja vauva kasvaa niin isoksi ettei se mahdu alakautta ulos). Kätilö katsoi papereitani ja kertoi että koska olen ICSI-potilas, synnytys käynnistetään viimeistään 41+0. Kuulemma on pieniä viitteitä että IVF/ICSI-potilailla saattaa olla istukan kanssa häikkää loppuvaiheessa, mutta että asiaa tutkitaan paraikaa. Hmmmmmm. Ilahduin kuitenkin tuosta takarajasta. Korkeintaan kymmenen päivää enää. KYMMENEN. Kymmenen on paljon vähemmän kuin seitsemäntoista, ja se hymyilyttää. 

Huonot uutiset olivat sitten että verenpaineeni on turhan korkea (n. 140 / 100), ja että virtsastani löytyi proteiinia. Ravasin sitten päivän sairaalassa, ensin verikokeissa ja sitten odottelin akuutilla gynekologisella osastolla tutkimuksia, kunnes minut laitettiin tunniksi seurantaan. Sain mahani ympärille kaksi vyötä -toisen vauvan sydänääniä varten ja toisen supisteluja varten. Ja sitten minun piti painaa sellaista nappia joka kerta kun tunsin vauvan liikkeet. Vauvalla näytti kuitenkin olevan kaikki hyvin, ja koska mullakaan ei ollut kovin epänormaali olo (mitä nyt vähän paineeen tunnetta otsalla verenpaineen takia), niin lähettivät takaisin kotiin. Pientä raskausmyrkytystä on siis ilmassa, mutta koska en voi pahoin (hapensaantivaikeuksia, näköhäiriöitä tms) niin eivät halua käynnistää synnytystä. 

Torstaina on uusi "raskausmyrkytys-tjek" (silloin 40+0), ja tasan viikon päästä maanantaina (40+4) yliaikaiskontrolli, jossa VIHDOIN kurkataan alapäähän (ensimmäistä kertaa koko raskauden aikana) ja arvioidaan kohdunkaulan tilanne. Jos paikat ovat kovin epäkypsät edelleen viikon päästä, niin tarjoavat kalvojen löysyttämistä (ei puhkaisua). 

Yksi supistus tuli alkuillasta, edellisestä taisi olla kolme päivää. Eli tuskin tässä ihan heti vielä päästään synnyttämään, vaikka kovin sitä odotellaan. Hohhoijakkaa. 

t. ex-Haikaranpelätin 39+4