Tässä me kaksi ollaan puoli vuotta synnytyksen jälkeen. Viisi kuukautta sitten näytettiin tältä ja hieman ennen laskettua aikaa tältä. Alkuvuoden kiinteytysprojekti on tuottanut toistaiseksi 5 kilon verran tulosta, ja se on motivoivaa. Lantio on kuitenkin leveämpi kuin ennen synnytystä, joten saa nähdä mahdunko ikinä vanhoihin farkkuihini. Muita muistoja raskaudesta/imetyksestä on vartalossani löysempi vatsa (siis ulkopuolisesti, hehe), heikot lantionpohjan lihakset (sen sitä saa kun on laiska jumppaamaan niitä, meinasin taaskin viikonloppuna pissata housuun BodyCombatin hyppysarjoissa), löysemmät ja ehkä hieman pienemmät rinnat raskausaprineen sekä lisääntynyt selluliitti. 

Mutta ehtiihän tässä vielä vaikka mitä. Nyt tuntuu kivalta käydä jumpassa, kun välituloskin on saatu aikaan. Tarkoituksena olisi vielä tiputtaa pari kiloa, ja juhlistaa sitä vaikka sitten uudella kampauksella. Nii. Näin syvälliset jutut tällä kertaa. Mutta kiva olla välillä pinnallinenkin. Olla jotain muutakin kuin vaan äiti. 

t. x-Haikkis 65 kg ja pikkuneiti 6 kk & 8,9 kg

ps. Kiitoksia kommenteista edelliseen kirjoitukseen. Toistaiseksi mennään kahdella yösyötöllä, ja kolmannella heräämisellä tarjotaan vaihtelevalla menestyksellä tuttia. Päivän ruoka-annokset ovat itseasiassa PIENENTYNEET, koska neuvolantäti kehotti lopettamaan syöttämisen heti kun vauva rupeaa kitisemään. Ehkä olemme olleet liian kärsimättömiä, ja lapanneet liikaa ruokaa suuhun. Vauva avaa suunsa noin neljälle viidelle ensimmäiselle lusikalle, ja sen jälkeen viihdytän JONKUN verran saadakseni lisää ruokaa suuhun. Mutta heti kun rupeaa kiukuttamaan niin lopetetaan. Saa nähdä.