Jos meillä olisi tärpännyt heti…

…meillä olisi kotona pieni juoksenteleva taapero, joka opettelisi puhumaan. Hän olisi ehkä sanonut minulle ”äiti”.

…olisin ehkä läheisempi perheellisten ystävieni kanssa, koska olisimme samassa elämäntilanteessa.

…olisimme ostaneet isomman asunnon juuri hintojen ollessa korkeimmillaan, ja meillä olisi jättimäinen velka, puutarha ja lastenhuone

…valittaisin todennäköisesti raskausajan kiloista jotka eivät lähteneet pois

…ihmettelisin miten pitkälle lapsettomuudesta kärsivät ihmiset ovat valmiita menemään saadakseen lapsen, ajattelisin ehkä että mikä kiire heillä on

 

Jos meillä tärppää tässä hoidossa

…itken onnesta, ja tajuan miten onnekas olenkaan

…olen kiitollinen siitä mitä minulle on annettu

…varaamme vihdoin lomamatkan, koska voimme suunnitella elämää pidemmälle kuin kuukauden päähän

…menen innolla miehen veljen lapsen ristiäisiin

…yritän olla pelkäämättä, vaikka ensimmäisen kerran minulla olisi jotain arvokasta menetettäväa, muutakin kuin unelmat ja toiveet

 

Jos meillä ei tärppää tälläkään kertaa

…teen parhaani että minusta ei tule tämän katkerampaa, ja yritän keskittyä positiivisiin asioihin elämässäni, vaikka se tuntuu vaikealta

…harkitsen lainan ottoa yksityisklinikalle menoa varten

…hankin lisätietoa adoptiosta, vaikka en ole vielä ihan varma tuntuuko se oikealta

…menen ehkä puhumaan psykologin kanssa, jos tuntuu siltä etten osaa käsitellä asioita yksin

 

Toisaalta, mitäpä se jossittelu auttaa. Elämä tuntuu menevän eteenpäin junan tavoin tasaisen varmasti. En tiedä kuka on ohjaamossa ja minne raiteet vievät. Ei auta muu kuin laittaa kädet ristiin ja odottaa.