Läheisin työkaverini ilmoitti juuri olevan raskaana. Yleensä olen tottunut saamaan näitä uutisia puhelimessa, mutta tällä kertaa jouduin vetämään shown kasvotusten. Eikä, onneksi olkoon, ihanaa, milloin…. Ja tämän jälkeen vielä vartti jonka aikana tämä raskaana oleva sekä toinen läheinen työkaverini –pienen vauvan isä – keskustelivat vauva-perhe-elämän ihanuuksista ja rankkuudesta. Joopa joo. Tuli ulkopuolinen ja haikea olo. Ja jälleen huono omatunto etten ole oikeasti onnellinen heidän puolestaan.
 
Mutta ei auta muu kuin yrittää uudelleen. Menkat alkoivat eilen illalla, ja olen ilmoittautunut skannaukseen kiertopäivälle 12. Jospa vihdoin olisi meidän vuoro. Jospa minäkin saisin joskus kertoa iloisia uutisia työpaikalla.
 
Hmph. Tekee mieli syödä suklaata ja mennä mököttämään peiton alle.