Ei tähän totu. Tähän piinaavaan odottamiseen ja siihen että aika matelee. Ei auta lomailu, siivoaminen, sohvalla makaaminen eikä töissä olo. Kaikki minua ympäröivät kellot ovat päättäneet että käydäänpä nyt puolta hitaammin kuin normaalisti.
 
Toistaiseksi kaikki on kai (?) ihan hyvin. Rintani ovat "lugemaisen" arat, ja vuodenvaihteesta asti on ollut pientä yökötystä silloin tällöin. Alakerrassa on nippaillut välillä, ja viime yönä ja tätäkin kirjoittaessa tuntuu siltä että kuukautiset alkaisivat. Yöllä vielä alaselkääni särki (muistan lukeneeni jostain että keskenmenon tullessa saattaa särkeä alaselkää), mutta ainakaan toistaiseksi ei ole tullut mitään ulos. Ja uskokaa, jokaisen pissalla käynnini yhteydessä tulee analysoitua pyyhkityn paperin väri tarkkaan.
 
Keskenmenot tuntuvat olevan aika yleisiä hoidoilla aikaan saaduissa raskauksissa. Kaikki lähipiirini luomuraskaudet ovat alkaneet helposti ja menneet kunnialla loppuun, mutta taas eilen sain surullisen uutisen yhdeltä 5 vuoden yrityksen jälkeen ensimmäistä kertaa plussanneelta ystävältäni. Ennen joulua, viikolla 8, viikko sykkeen näkemisestä hänellä tuli pientä rusehtavaa vuotoa, hän soitti lääkärille mutta hänelle vakuutettiin sen olevan normaalia. Viikolla 10 kävi kuitenkin ilmi, että kyseessä oli keskeytynyt keskenmeno (missed abortion), ja uudenvuodenpäivänä tehtiin kaavinta. Ei pitäisi keskittyä tällaisiin kauhutarinoihiin, mutta olemme tukeneet toistemme hoitotaivalta omani alusta saakka, joten en voi olla ajattelematta häntä ja hänen suruaan.
 
Oikeasti en valita vaikka valitankin (varsinkin miehelleni). Tämä järjetön pelko varjostaa näitä piinaavia viikkoja ennen ultraa, mutta toistaiseksi kaikki on kai kuitenkin hyvin. Toivoa ainakin on, se on jotain uutta.  
 
Ai niin, emme voineet vastustaa mieheni kanssa kiusausta lukea netistä mitä alkion kehityksessä tapahtuu / pitäisi tapahtua näillä viikoilla. Näiden juttujen lukeminen on jännittävää mutta samalla mielettömän pelottavaa, koska pienten "katkarapujen" kuvat ja kuvaukset siitä kuinka sydän rupeaa lyömään tekevät unelmamme ja toiveemme vieläkin konkreettisemmaksi. Rupeamme toivomaan, pelkäämään ja rakastamaan pikkuista vieläkin enemmän.
 
Jos kaikki on hyvin, olen 6 viiikkoa ja 2 päivää eli vissiin seitsemännellä viikolla raskaana, ja netistä löytyy seuraavaa:
 
Seitsemännen viikon alussa alkio on neljän viikon ikäinen. C-kirjaimen muotoisen alkion yhdessä päässä on pää ja toisessa häntä. Tässä vaiheessa alkio muistuttaa itse asiassa paljon enemmän katkarapua kuin ihmistä!
 
Pienet ympyräiset muodot alkavat kehittyä pään molemmille puolille – silmät! Myös korvat alkavat muodostua. Solut, joista kehittyvät maksa, keuhkot, mahalaukku ja haima, etsiytyvät niille kuuluville paikoilleen. Maksa alkaa kehittyä ensin, mutta muut elimet seuraavat pian perässä. Viikon lopulla ilmestyvät pienet käsivarsien ja jalkojen alut. Jonkin aikaa käsivarret kasvavat jalkoja nopeammin
 
Seitsemännellä viikolla sydän, joka tähän mennessä on pumpannut nestettä, täyttyy verellä. Myös valtimosuonet kehittyvät tällä viikolla ja sydämessä on jo oikea ja vasen kammio. Sydän lyö 100–120 kertaa minuutissa.