Se on vaan ihan uskomantonta mitä vauhtia nuo pienet oppivat uusia taitoja. Ihan muutaman viikon sisällä neitimme on oppinut ryömimään ja nousemaan pystyyn leikkikehässä ja keinuhevosessaan. Hänen juttelunsa on moninaisempaa kuin ennen (tätätä, ättä, eiti, eieieieieiiii, nannannannna, kakkkkkka, kraaaaa), ja hänellä tuntuu olevan huumoria. Häntä naurattaa jos tuttuihin rutiineihin tulee pieniä yllätyksiä, esim. jos kesken tutun Peppi Pitkätossu-laulun rupeankin mörisemään omituisesti. Ruokailukin menee parempaan suuntaan -tällä hetkellä kurkusta menee alas kolme erilaista valmispuuroa, sellaiset hedelmäsoseet joissa on banaania, itsetehty peruna-porkkanasose sekä pienet leivänpalat joissa on päällä voita. Annan hänelle aina ruokailun ajaksi näkkileivän käteen jota hän sitten näpertää, ja toinen (joskin huono) ruokailurutiini on Playhouse Disneyn piirretyt. 

Minä olen ruvennut panostamaan omaan hyvinvointiini, ehkä vähän itsekkäälläkin tavalla. Pari iltaa viikossa sanon pitkän työpäivän väsyttämälle miehelleni että "jääkaapissa on pullo, se on syönyt viimeks kuudelta, muista vaihtaa yöks uusi vaippa, moikka!" ja painun jumppaan. Toinen luksus mitä suon itselleni on katsoa Desperate Housewivesin uusintajakson, joka tulee aina puolenpäivän aikaan eli silloin kun tyttäreni on päiväunilla. Ennen ajattelin että kaikki "hommat" on tehtävä tytön nukkuessa, jotta ehdin sitten vahtia/leikkiä/laulaa/viihdyttää kun kultamme on hereillä, mutta olen antanut itselleni luvan nostaa jalat sohvapöydälle sekä antanut tiskien odottaa. Pikkuneiti saa viihdytyksen sijaan katsella kun äiti imuroi (vaikka hermot meneekin kun hän jahtaa imurin johtoa laittaakseen sen suuhun) tai istua keittiön lattialla muovikippojen kanssa kun tyhjentelen astianpesukonetta. Pyykkien ripustelukin on kivaa katseltavaa, jos äiti välillä ravistaa isompia pyykkejä ihan naaman edessä. 

Mies alotti keväällä uudessa työpaikassa, ja eipä tuota kovin paljoa ole näkynyt. Illat venyvät pitkiksi, ja monta viikonloppuakin on mennyt töiden parissa. Olen yrittänyt (huonolla menestyksellä) olla naputtamatta siitä liikaa, koska firman politiikka on että ylityöt pidetään vapaana. Ja eiköhän niitä vapaatunteja sitten arvosta erityisen paljon, kun minä aloitan työt ja tyttö menee tarhaan. Harmi vaan että yhteistä aikaa ei ole paljon ollenkaan, ja tytön mentyä nukkumaan möllötämme puolisen tuntia silmät ristissä telkkaria, minä laitan yökorvikkeet valmiiksi ja siivoilen leluja, ja mies nukahtaa sillä aikaa telkkarin ääreen sohvalle. Niin missä vaiheessa sitä seksiä olisi pitänyt harrastaa? 

t. ex-Haikaranpelätin 61,5 kg (almost there!)