Kävimme tällä viikolla skannattavana julkisella klinikallamme pakkassiirron suunnittelua varten. Sairaalan pihalla saa metsästää parkkipaikkoja, joten yhden vapauduttua mieheni parkkeerasi - oikein änkeämällä - taskuparkkeerauksen. Yhtäkkiä ikkunasta kurkisti vihainen miehen, siis TODELLA vihainen. 

"Mitä VITTUA sä kuvittelet tunkevasi sen VITUN auton alle puoli metriä mun eteen, ei tossa ole VITTU tilaa!". Mies näytti lähinnä narkomaanilta. Likaisen oloiset vaatteet, tummat silmäpussit, huono punertava iho, ja todella agressiivisen oloinen. Mieheni tietysti herpaantui takaisin ja sanoi että "totta helvetissä siinä on tilaa, juurihan mä parkkeerasin tähän". Olin ihan varma että nämä kaksi kuumakallea alkavat kohta tappelemaan, ja yritin hyssytellä miestäni. 

Likainen mies huusi: "Mä VIHAAN kaikkia teitä VITUN kööpenhaminalaisia, te ootte kaikki niin vitun röyhkeitä". Johon mieheni sanoi että on kyllä maalta kotoisin, mutta senkun vihaat. Se käänsi jotenkin keskustelun. "Anteeks että mä räjähdin, mulla on vaan niin vaikeata", likainen mies sanoi apeana. "Mun vauva otettiin eilen hätäsektiolla ulos, se painaa vain 400 grammaa, ja mun tyttöystävä voi tosi huonosti. Meillä ei ole edes asuntoa, ja vauvan tila on kriittinen".

Mun teki niin mieli halata sitä likaista miestä, mutta seisoin vaan tyhmänä suu auki. Mieheni pahoitteli omaa hermostumistaan, he löivät kättä päälle ja halasivat (silleen miehekkäästi että taputetaan olkapäätä kovasti). Jotenkin niiden miesten lyhyessä keskustelussa kävi ilmi että me ollaan menossa lapsettomuusklinikalle. Ja molemmat toivottivat toisilleen tsemppiä. 

Että niin. Folli oli tänään 14 mm, ja koska se kasvaa noin 2 mm päivässä, lauantai-iltana tuikkaan Ovitrelle-irroituspiikin vatsaan. Ja jos se kolmisoluinen ruppana selviää sulatuksesta, niin laitetaan sitten ensi viikon keskiviikkona kyytiin. Odotukset ei ole mitenkään megakorkealla, mutta toki petyn jos ei onnistu. 

t.X-Haikaranpelätin

ps. Tekisi mieli viedä sen klinikan henkilökunnalle jotain kiitokseksi että tekivät meille tyttären, vaikka sen pakkassiirron yhteydessä. Vaikka konvehtirasian ja siihen kiitoskortti jossa on meidän tyttären kuva. Mitä mieltä olette ajatuksesta? En viitsi sentään viedä tyttöä sinne näytille ärsyttämään muita potilaita.