Aamun punktio meni hyvin. Kahden panadolin, yhden rauhoittavan sinisen pillerin (my favourite) ja kunnon morfiinitujauksen avulla homma meni hyvin, ja taisin jutella ja naureskella hoitajien kanssa kesken toimenpiteen. Saalis: 12 munasolua. Alapää on arka, ja kävely sattuu ihan pirusti (kävelen oudosti kumarassa), mutta viikonlopuksi ei ole onneksi muita suunnitelmia kuin maata sohvalla. Olen varustautunut DVD:illä, Ben & Jerrys-jäätelöllä ja muulla roskaruoalla.

Mieheni aamuinen pläjäys oli toistaiseksi huonoin mitä on nähty. Mieheni siittiöiden lukumäärä on aiemmin heilahdellut 1,35 miljoonasta 4 miljoonaan/ml, ja tämänpäiväisessä lastissa oli ainoastaan puoli miljoonaa uimaria/ml. Niin, ja meillä se kriittinen juttu on siis laatu eikä määrä. Onneksi meille tehdään kuitenkin ICSI (siittiö laitetaan ohuella neulalla suoraan munasoluun sisään), ja toivottavasti pläjäyksestä löytyisi edes muutama terhakka uimari.

Ei auta muu kuin odotella. Alkiot ovat lämpökaapissa, ja maanantai-aamuna tiedetään kuinka moni on jakautunut. Kädet ja jalat on ristissä että silloin saataisiin kyytiin kaksi hyvää nelisoluista alkiota. Ensimmäisessä ICSI:ssä ei saatu kuin kaksi alkiota siirtoon (yksi siirrettiin tuoreena ja yksi pakkasesta) ja silloin siittiöt olivat reilusti parempia. *huokaus*

Ajateltiin miehen kanssa mennä huomenna kirkkoon kuuntelemaan paikallisen Gospel-kuoron joulukonserttia. Laitetaan varmaan pyyntö yläkertaan. Saa nähdä ollaanko väleissä yläkerran ukon kanssa joulun jälkeen. Toivottavasti. Jos ei, niin seuraava kirkkoreissu on sitten häät tai hautajaiset (tai mun tuurilla ristiäiset).